Täällä sitä ollaan. Kalliossa. Tai Sörnäisissä, kuten joku irvileuka kehtasi sanoa. No, lähempänä eläväisempiä seutuja joka tapauksessa kuin Oulunkylä.

Toivottavasti naapurini antaa anteeksi että lainaan hivenen hänen avointa langatonta verkkoaan. Kiitos naapuri, vaikka saisihan tämä vähän nopeampi olla.

Muutto oli aika kaaos ja onneksi Sini tuli auttamaan, se oli todellinen pelastus. Kaiken lisäksi muuttoautosta puhkesi rengas kesken kaiken. Onneksi se tyhjeni vasta vanhan asunnon pihassa ja vuokrayhtiön työntekijä kävi vaihtamassa renkaan sillä aikaa kun lastasimme autoa. En ollut organisoinut muuttoa ihan yhtä hyvin kun ystäväni Teemu kehui tehneensä edellisessä omassa muutossaan. Hän teki cadille asunnon pohjakuvan ja mitoitti kaikki kalusteet suoraan uusille paikoilleen.

Mutta ei minun muutossani voisi kuvitellakaan moista suoraselkäisyyttä. Kaikki irtaimisto lastattiin seinille ja ainoaksi vaihtoehdoksi varsinaisille kalusteille jäi sijoittaa ne keskelle huonetta. Tämän ansiosta tilaa jäi ainoastaan muutama hassu neliö keittiön eteen, jossa meitä sitten kuusi henkeä joi ahtaudessa ja helteessä muutto-oluita. Hauskaa oli ja fiilikset korkealla uuden asunnon ansiosta, joten suunnistettiin sitten vielä Redrumiin jatkamaan. Myönnettäköön että jalat olivat seuraavana päivänä hieman heikkona.